Uteliaisuus

Monesti puhutaan että ihmiset ovat hirveän uteliaita, niin hyvässä kuin pahassa, mutta kyllä eläimistäkin se puoli löytyy.

Mitä mitä, onko herkkuja?

Meidän murujen (hevosten) on aina pakko tulla katsomaan mitä teen ja tutkiä joka paikka kännykästä pipoon. Muutenkin ne seuraavat pihan tapahtumia kiinnostuneina ja aina on pakko tunkea mukaan kaikkeen touhuun. 😀 

Uteliaisuus on eläimillä erittäin hyvä merkki (miksei ihmisilläkin, niistä en niin tiedä.. 😀 ). Uteliaisuus kertoo paljon eläimen hyvinvoinnista. Jos eläin on stressaantunut, se ei ole juurikaan kiinnostunut uusista asioista tai siitä mitä ympärillä/lähistöllä tapahtuu. Tai sitten stressaantuneena hevonen voi olla myös aivan ylivirittynyt kaikkiin ärsykkeisiin, esimerkiksi lähistöllä tapahtuvaan liikkeeseen, ääniin jne.

Joku asia tai olosuhde on yleensä taustalla vaikuttamassa stressitasoon. Ilmiö on sama niin ihmisellä kuin eläimelläkin. Pitkään jatkunut stressitila johtaa alavireisyyteen (masennukseen) tai eläimillä puhutaan opitun avuttomuuden tilasta. Silloin eläin ei reagoi enää ulkopuolisiin asioihin juuri millään tavalla, vaan sulkeutuu omaan sisäiseen maailmaansa. Täältä voit katsoa miltä näyttää opitun avuttomuuden tila hevosella.

Tällaisia hevosia olen aina ajoittain nähnyt ja yleensä niistä puhutaan pomminvarmoina ja hirveän kiltteinä, kun ne eivät reagoi mihinkään. Ihmisen näkökulmasta siis helppoja hevosia. Mutta jos tarkastellaan asiaa eläimen näkökulmasta, niin hevonen ei suinkaan ole silloin levollinen ja hyvinvoiva, vaan stressitila on niin äärimmäinen, että eläin ei löydä muuta vaihtoehtoa, kuin sulkeutua omaan kuplaansa.

Miten saada hevonen pois opitun avuttomuuden tilasta? Lyhyesti sanottuna, muuttamalla stressitilan aiheuttavat olosuhteet tai asiat mitkä sen aiheuttaa. Itse aloitan ongelman ratkaisun tarkastelemalla hevosen olosuhteita, esimerkiksi kuinka paljon hevonen voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä? Sieltä löytyy jo yksi iso ratkaisu hevosen hyvinvoinnin parantamiseen. Sitten käydään läpi lukuisia muita vaihtoehtoja, esimerkiksi ruokinta, varusteet, lajitoverit yms. Tilanteen kartoittamisen jälkeen mietin aina ratkaisun pulmaan. Kerron mitä konkreettisesti voisi tehdä, että saadaan eläin pois opitun avuttomuuden tilasta.

Kun eläin voi hyvin, silloin kouluttaminenkin sujuu! Hyvinvoiva eläin oppii nopeasti ja tapaturmariski vähenee moninkertaisesti. Stressittömän eläimen kouluttaminen on tuloksekkaampaa ja taloudellisesti paljon järkevämpää toimintaa! 😉

Tässä yksi pieni esimerkki minkälaisissa tilanteissa Eläintenkouluttajana voisin olla avuksi juuri sinulle! 🙂

Lisäksi vinkki sinulle, joka omistat hevosen tai käyt ratsu- tai ravitalleilla. Tarkkaile hevosten käyttäytymistä eri tilanteissa. Onko käytös uteliasta ja kiinnostustunutta vai apaattisen välinpitämätöntä? Leikkivätkö hevoset lajitovereiden kanssa vai ovatko yksin ja näyttävät ”hapanta naamaa”? Näitä asiota seuraamalla voit jo arvella hevosen hyvinvointia.